Istun pimeässä olohuoneessamme ja katselen ikkunasta ulos Lissabonin yöhön. Kaksi viikkoa unelmien kaupungissa ovat menneet kuin siivillä. Unettomuuden ja kuumuuden piinaamana ajattelin aloittaa blogikirjoittelun.
Vahvasti katolisen kaupungin sunnuntaiyö on hiljainen. Asuntomme edustalla olevalla aukiolla ei liiku kukaan. Kaksi taksikuskia istuvat vanhoissa autoissaan ja polttelevat ketjussa tupakkaa. Huumekauppiaatkin ovat tainneet kömpiä koloihinsa kunnioittamaan hiljaisuutta, jonka rikkoo ainoastaan kaukaa joelta kantautuva, vaimeasti yskivä moottorin ääni.
Kahden viikona aikana on tapahtunut kovin paljon asioita. Olemme hiljalleen asettuneet taloksi Praca da Figueiralla sijaitsevaan huoneistoomme, koulurutiinit ovat monien paperisotien jälkeen mukavassa vauhdissa ja olemme jopa ehtineet vierailla kahdessa lähikaupungissakin. Kulttuurishokin ja alkuhuuman juovuttamina on luotu uusia ystävyyssuhteita ja vanhoista, Suomeen jääneistä on pyritty pitämään huolta internetin ja matkapuhelimien välityksellä.
Olohuoneen televisiotason päällä on pieni Suomen lippu.
Elämme tällä hetkellä valtiossa, jossa eduskunnan säätämä minimikuukausipalkka on 400 euroa. Minun osuuteni asuntomme kuukausittaisesta vuokrasta on 320 euroa. Tätä menoerää kattaakseni, saan kuukausittain vajaa 500 euroa tukea kansaneläkelaitokselta. Joskus nallekarkkien epätasainen jakautuma konkretisoituu luvuiksi. Silloin taitaa olla kiitoksen paikka. En tiedä mistä lippu on olohuoneeseemme ilmestynyt, mutta omalla tavallaan lippu on kyllä ansainnut paikkansa. Suomalaisen on helppo unelmoida.
Suoraan alapuolellani olevalla kadulla näen tutut kasvot. Maailman vanhin ammatti ei pyhitä lepopäiviä. Keski-ikäinen nainen istuu betonikorokkeen päällä ja oikoo valkoista hamettaan. Naisen kasvot ovat eletyn elämän jäljiltä uurteiset ja vakavat. Hän kaivaa laukustaan banaanin ja syö sen. Hetken päästä hän asettaa kuulokkeet korviinsa, kaivaa laukustaan ristisanatehtävävihkosen ja syventyy harrastukseensa. Mistä tämä nainen unelmoi?
Helteiden keskeltä teitä tervehtien,
Jonttu
